lauantai 13. helmikuuta 2010

Lähikyliä ja lisää hämmennystä



Fiilis on kyllä kovin omituinen ollut nämä pari päivää Mauritiuksella. Huoneessa on viileää ja TV, heti kun astuu ovesta tai käy parvekkeella, näkymät ovat upeat ja ilma hiostavan kuuma ja kostea. Kai tähän alkaa jo tottua mutta silti... edelleen aika huh huh.

Tänään käytiin sitten vielä taksiajelulla (kuski ajelutti toiveiden mukaan 3h ajan ja koko matka kustansi n. 15€... samanlainen systeemi Suomeenkin!!) lähikylissä. Ostettiin tehtaanmyymälästä mulle uus paita ja vaimolle farkut jotka jäi vielä lyhennettäviksi ja ne lähetetään hotellille alkuviikosta. Siinä oli siis meidän ystävänpäivän lahjat toisillemme :)

Sitten pyörähdettiin vielä Grand Baien turistivetoisessa kylässä nopealla kävelyllä ja haettiin supermarketista vettä, limsoja, vähän makeisia ja suklaata sekä leipää huoneeseen mitä voi mutustella päivisin aamupalan ja illallisen välissä niin säästyy rahoja. Hotellin hinnat on ihan Suomen tasoa ellei vähän kalliimmatkin joten lounasta ei viitsi täällä syödä. Paluumatkalla pysähdyttiin vielä etsimään sitä paikallista vaniljarommia pikkupuodista ja löytyikin, saadaan kotiinviemisiksikin vähän. 50ml pullo n. 7,5€. Lähipäivinä käydään varmasti pyöräilemässä noihin kyliin tässä lähistöllä, ne on nimittäin sen verran viehättäviä ja mielenkiintoisempia kuin hotellialueen turisteille suunnatut tilat ja ohjelma. Paikalliset on paljon kiinnostavampia kuin turistit ;)

Sitten illalliselle jossa oli tänään international -teema. Ei ihan eilisen veroista ruokaa mutta sitä kyllä riitti! Ja jälkiruuaksi taas jotain ihmeellisiä juttuja. En tosiaan tiedä mitä ne oli mutta HYVIÄ!!1 Ja selvennykseksi, vaikka ei täällä ruoka olisikaan eilisen veroista niin se on silti ihan törkeän hyvää, monipuolista, tuoretta ja hienosti maustettua :) sielu lepää.

Nyt väsyttäää. Telkkarista tulee 27 Dresses. Arvatkaa kumpi kattoo? Saa nähdä näkyykö olympialaisista jääkiekkoa tai varsinkaan suomen pelejä.... millois ne alkaa? Mikä päivä nyt on? Missä me oikeesti ollaan???? :D huomenna lepo- ja suunnittelupäivä. Ens viikko sit täyteen aktiviteetteja. Pitää vaan rahat laskee että saadaan jotain viemisiäkin ostettua ;)

Maurissia!

On muuten kuuma. Eilinen (pe) meni vähän sumussa, lentokoneessa alkupuoli matkasta oli hieman ahdistava kokemus tilanpuutteen takia, mutta loppua kohti fiilis parani ja tähtitaivas ja öiset Afrikan kaupunkien valot olivat lumoava näky. Perillä saarella satoi vettä, mutta hotellille ehdittäessä oli jo aurinkoista ja kuuma ilma iski koko voimalla niskaan. Kulttuurishokki, jet lag ja ilmasto yllättivät sen verran rajusti, että pää käski mennä nukkumaan ja siihen kuluikin suurin osa ekasta päivästä. Paitsi illalla mentiin tietty syömään ruokaa, joka oli kuin toisesta maailmasta ja kesken aterian paikalle ilmestyi vielä paikallinen tanssi- ja musiikkiryhmä. Tunnelma oli aika epätodellinen. :D

Matkalla hotellille ehdittiin nähdä maisemia sekä kasvistosta, maanmuodoista että asuinalueista, ja kaikki oli niiiin erikoista! Outoja taloja, luonto kuin hobittilasta ja vuoret...voi että. Kyllä tällaisia paikkoja pitäisi kaikkien kokea. Ens kerralla kaikki kaverit messiin!?

Tänään (la) meinattiin nukkua pommiin aamupalalta ja paikallisen matka-agentin kanssa sovitusta tapaamisesta, mutta ehdittiin kuitenkin vähän ihailla upeaa buffettia ja tapaamisella saatiin kuvaa mahdollisista nähtävyyksistä ja retkistä, joille voisi osallistua. Valinnanvaraahan löytyy, mutta minne mennä! Delfiinit vai krokotiilit ja jättikilpikonnat? Kasvitieteellinen puutarha vai luonnonpuisto? Vesiputoukset vai tulivuoret? Rommitehdas vai rommimuseo? Hindujen pyhä järvi? Puhumattakaan mahdollisuudesta käydä pääkaupunki Port-Louisista tai muissa shoppailumestoissa..

Seuraavaksi mennään kuiteski kuntosalille ja uimaan. Ja sitten lähikylään ostoksille.
Illalla taas syömään ja yöllä uinnille mereen! <3

Palaamisiin, kattokaa olympialaisia!

perjantai 12. helmikuuta 2010


Täällä on nyt yö. Canon SX 110is valottaa yllättävän hyvin taivasta vaikka rakeisia kuvia tuleekin. Parinsadan euron kameraksi oikein hyvä ostos tällekin reissulle. Seuraava blogimerkintä sitten taas vaimolta, viimeistään joskus huomenissa.

Tropiikki

Musta ainakin tuntuu tällä hetkellä että jään tänne asumaan.

Vaimo on vähän väsy lentämisestä ja sen aiheuttamasta unenhukasta. Paikallinen aika 13:23 ja äsken tilattiin huonepalvelusta vähän ruokaa kun ei ole vuorokauteen kunnolla syöty. Vaimo meni takas nukkuun. Ehdittiin käväistä rannassa ja rantabaarissa sekä vähän vilkaiseen hotellia. Törkeen hyvää talon vaniljarommia!

Ja oikeesti tää on paikka millaisia ei tiedetty/uskottu olevan olemassa. Huh huh.

torstai 11. helmikuuta 2010

Kone tyhjäks ja kohti huonetta

Joohos. Aamusta ehdittiin vielä tyydyttää vaimon shoppailuhalut hakemalla sille parit paidat C&A nimisestä kaupasta, vaikutti oikein toimivalta paikalta. Melkein jopa ostin itsekin vaatteita, mutta päädyin sukkiin. Onhan mulla kuitenkin yhet maiharit ja kahet sandaalit reissussa mukana joten lyhytvartisille tulee varmasti käyttöä.

Sitten tyhjennetäänkin huone ja pakataan loput kamat ja lähdetään kohti Roissy Charles de Gaullen lentokenttää. 17:10 Suomen aikaa lähtee seuraava lento kohti Mauritiusta ja perillä ollaan aamuyöstä, Suomen aikaa 4:10. Paikallinen aika on tuolloin Mauritiuksella vähän yli 6 aamulla, joten ensimmäiset 8 tuntia saarella vietämme ilman hotellihuonetta, mutta hotellialueen kaikki palvelut on kuitenkin käytettävissä jo aamusta, joten eiköhän me johkin rannalle tai vähintään altaalle siitä päädytä. Ja aamiaiselle, mikä on muuten kuulemma melkoinen superbuffet.

And weather forecast for Mauritius Port Louis; Friday morning clear +28 celsius degrees, afternoon rain showers +28 celsius degrees, night clear +28 celsius degrees, Saturday morning clear +28 celsius degrees, afternoon rain showers +28 celsius degrees...........

Kelpaa :)

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

8 = ääretön ja kulkumme summa

Hjuuiih, vähän päiviteltävää kun pitäis kaks viimuista vuorokautta pukea sanoiksi.

Tiistai: Eilen mentiin ääripäästä toiseen kun todellakin puolet päivästä kului miehen vatsan rauhoittelussa ja jännityksessä siitä joudutaanko viettämään koko tiistai hotellihuoneessa noppia heitellessä, mutta vihdoin viiden aikaan päätettiin rohkaistua ja lähdettiin ensimmäiselle kunnon kaupunkikierrokselle.

Lyhyeksi jaloitteluksi reissu ei todellakaan jäänyt vaan marssittiinkin lopulta neljä tuntia putkeen ja yhteensä matkaa kertyi n. 10 km, kävellen siis koko ilo. Kartoittettua tuli Place de la Concorde, Louvren ulkokuori, joku Germaani-kirkko, Saint Sulpicen katetraali, Notre Dame ja paljon muita ilmeisen hienoja rakennuksia, joiden nimiä ei tiedetty. Nähtiin myös ensimmäinen vilaus sumuverhon takana kaukaisuudessa siintävästä Eiffelistä ja toisessa suunnassa nököttävästä riemukaaresta. Näistä lisää tuonnempana.


Syömässä käytiin kävelymatkan puolivälissä Latinolaiskorttelin nurkilla, viihtyisässä pienessä ravintolassa nimeltään Le Pre aux Clercs. Ruoka oli ihanaa! Eikä todellakaan maksanut liikoja Pariisin hintatasoon nähden, lohi ja wok-vihannekset n. 14 euroa ja Eliaksen vasikanleikkeet tomaatti-basilika-kastikkeessa joiden lisukkeena mahtavaa ratatouillea 15 euroa. Tres bien! Hotellille paluu oli kuitenkin hyytävä kokemus, Seinen vieressä puhaltava viima kohmetti koko vartalon ja vasta kylpyammeen kuumassa vedessä tuli tunto takaisin jäseniin. Oli se kuitenkin kaiken vaivan arvoista ja vaikka Eliaksen vatsa taisi välillä heittää useammankin superkeikan niin päivä ei valunut täysin hukkaan ja voitiin rauhallisin mielin rastia kartalta pois kahdeksikon ensimmäinen lenkki.


Näin kului ilta ja yö ja sininen valo tuikki.

Keskiviikko: Jee, sanoi Eliaksen massu ja sai syötyä aamupalan! <3 Oli siis toinen kokonainen päivä Pariisia jäljellä ja vaikka jouduttiin tekemään kipeitä ratkaisuja ja vaarallista kirurgiaa nähtävyyksien suhteen niin päivästä muodostui lopulta edellistä toimivampi kokonaisuus ja kahdeksikon toinen lenkki punottiin kunnialla umpeen. Kävelyä kertyi jälleen mukavat 10 km, tosin aikataulultaan löysemmin, n. seitsemän tunnin vaelteluksi meni.

Ensin reippaaltiin jälleen Place de la Concorden poikki (joka sijaitsi yllättävän lähellä hotellia), ylitettiin Seine, ja jatkettiin sen vartta vihdoin kohti odotettua Näsinneulaa. Eli Eiffeliä. Tosin juuri kun saatiin tuo pariisilaisten ylpeä rautakanki kadunmitan päähän niin kiinalainen äijä kehtasi hypätä eteen ja houkutella lounaalle ravintolaansa Chez Mingiin. Kiltisti seurattiin ja olikin kannattavaa, ruoka oli todella hyvää ja edullista jälleen (22,50 eurolla pärjättiin, sisältäen molempien annokset), paitsi itse hämmennyin ja tilasin jotain mustia limaisia sieniä, jotka kyllä olivat hyviä, mutta samanmallisiksi muotoillut kanakiekurat eivät niinkään. :P Eliaksella oli kuitenkin ihanaa leivitettyä kanaa sitruunaliemessä ja paistettuja nuudeleita ja alkupalaksi tuodut kevätrullat sekä höyrystetyt pork-raviolit (arvatkaa kummat kummalle...) ja molempien jälkiruuat (Eliakselta lisämaininta että oli mansikkasorbettia sekä sorbetin omaista vaniljajäätelöä, mahtavaa.....) olivat nam nam.




Vihdoin Eiffwel. Olihan se mahtava. Aluksi tosin iski pelko kun digi-taululla luki, että torni oli suljettu! Mitä ihmettä? Jäätiin kuitenkin istuskelemaan ja seuraamaan homman kehitystä samalla kun torjuttiin joka puolelta työntyviä identtisiä mini-Eiffeleitten kaupustelijoita. Jonkin ajan päästä portit onneksi aukesivat ja päästiin kapuamaan portaita ensimmäiselle näköalatasanteelle. Niin, kävellen vaihteeksi. Tasanteella oli vaikka mitä siideä ja pyörittiin siellä hyvä aika, mutta sitten alkoi sataa lunta ja ranskalaisille se ilmeisesti oli vähän liikaa, jäätiin vaan huuli auki ihmetteleen kun paikka tyhjeni parissa minuutissa, eikä seuraavalle näköalapaikallekaan enää päästetty etenemään. Naureskellen lähdettiin mekin lopulta hissillä pois (myös portaat alas oli suljettu) ja kun päästiin maantasalle huomattiin, että torni oli uudestaan kokonaan suljettu. Ihme touhua! :D Onneksi kuitenkin ehdittiin saada paikasta tarpeeksi irti ja parien kuvaussessioiden jälkeen sanottiin vihdoin hyvästit.

Eiffelin jälkeen käytiin pienessä lettubaarissa Crepes Kingissä keräämässä voimia ja lämpöä, Elias söi hodarin, mikä ei ollut kovin hyvä, itse join reissun toistaiseksi parhaimman kahvikupposen. Siitä matka jatkui Seinen yli L'avenue des Champs-Élyséelle, joka oli vähän plää, mutta poikettiin kuitenkin ybersiidessä Virgin Megastoressa. Viimeinen etappi oli Arc de Triomphe eli riemukaari, josta kävely suuntautuikin jo subin kautta hotellille. Päivä siis kylpyammeessa sulamista vaille pulkassa. :)

Pariisi on nyt mukavasti pintaraapaistu, huomenna matka jatkuu huimasti erilaisiin maisemiin ja tunnelmiin, mutta kyllä jäi fiilis, että takaisin on vielä tultava. Helmikuisen hyisessä kylmyydessäkin kaupunki on uskomattoman romanttinen ja valloittava. Kliseisiä ilmauksia molemmat, mutta enpä nyt keksi osuvampaakaan kuvausta. Takaisin on tultava tietty myös siksi, että valitettavasti Eliaksen vatsataudin seurauksena kovasti odotettu Louvre jäi näkemättä sisältä käsin. Mona Lisan missaaminen ei todellakaan haittaa, mutta kaipa siellä jotain muuta nättiä olis ollut. x) Nääh, ens kerralla sitte!

Nyt pakkaamaan, huomenna... Vesimeloniiiii!!!

Paris, merci beaucoup! Au revoir!

tiistai 9. helmikuuta 2010

Ei oo kiva nyt

Yllättävän aikaisin iski eka mahatauti itelle, eli eilisillasta asti on ollut mahakipua ja ripulia, ja voi kun onkin kivaa. Menee vähän Pariisi hukkaan ku vaimokaan ei viitsi lähteä ilman mua pyörimään. Pelattiin yatzya ja katotaan telkkaria. voe luoja miten ottaa päähän. :(((((((((((

Aamulla oltiin sentään aamupalalla, oli muuten oikein toimiva! Tai no, ite en syöny ku vähän muroja mut valintoja riitti. Oli muutamaa leipää, jotain leivoksia, paria eri muroja, makkaraa, juustoa, voita, marmeladeja, mehuja, maitoa, teetä, kahvia. Hyvin suomalaisen oloiset aamupalat oikeastaan, et kyllä kelpaa jos niitä vielä syömään pääsen. Roomassa kun käytiin 2005 oli aamupalalla 1 paahtoleipä, vakuumipakattu croissant, marmeladinappi ja teetä.

Katotaan nyt mitä tästä tulee, mut täysin hukkaan on mennyt eka kokonainen päivä.