Viime hetkien haikeus, mutta myös kaipaus

Perjantaina vietettiin mukamas leppoisaa hotellipäivää, mutta sykettä nosti kuitenkin pyöräretki lähikyliin. Alkuillasta järjestettiin vielä kuvaushetki rannalla ja illalla syötiin jotain namia. Se perjantaista.



Lauantai-aamuna jännitettiin respassa päästäänkö todella katsomaan delfiinejä Tamarinin lahdelle, mutta rannalta kiertelevältä kauppiaalta spontaanisti ostettu risteily osoittautuikin ehdottomasti matkan yhdeksi kohokohdaksi! Kohtalontovereina matkassa oli "julkkispariskunnaksi" ristimämme ranskalaispari (äijä näytti ihan Brad Pittiltä!), ranskalaiset äiti ja tytär sekä saksalainen nainen, joka lähti yksin kun isäntä oli kuulemma polttanut auringossa selkänsä. Reissun vetäjät olivat rentoja hippi/rastafari-veikkoja ja todella ystävällisiä.



Ja nähtiinhän me delfiinejä! Uimaankin porukka yritti mennä niiden sekaan, mutta kun paatteja oli paikalla kymmenkunta ja jengi loiski vedessä joka suuntaan niin ei ihme että elikot pitivät etäisyyttä. Parasta reissussa olikin snorklaus ja korallien tutkiminen veden alla, sitä ei osattu edes odottaa kun oli aiemmin rannalla mennyt täysin ohi myyntimiehen iskulauseiden seassa. Mutta voi että oli upea kokemus! Kaikki ne värikkäät kalat ja koralliriutat, ihan kuin leffasta tai luontodokkarista. <3



Tänään (su) vietettiin loman viimeistä kokonaista päivää, käytiin vielä kuitenkin aurinkoilemassa ja törmättiin suomalaiseen äijään, joka fanitti Porin Ässiä ( muuten ensimmäinen suomalaiskeskustelu viikkoihin jonkun muun kuin toistemme kanssa) ja rantareissun jälkeen odotti ovessa kirje, että lentoaikataulut olivat muuttuneet. Huh! Tuli vähän puun takaa kun oltiin jo asennoiduttu aamuyöstä lähtöön. Mukavia puolia on kuitenkin se, että saadaan vielä kerran ihana, kunnon aamiasibuffet ja lisäksi lounas ja juomia Air Mauritiuksen laskuun. ^^ Ai niin ja tietty nähdään Suomi-Ruotsi peli!! Tosin tv:stä ranskalaisella juonnolla, mut koitetaan saada nettiradiosta suomalaisselostus kuulumaan. ;)

Kaiken kaikkiaan, loma oli uskomaton kokemus, paras matka ikinä. Sittenkin ollaan täysin valmiita kotiinpaluun, on jo hieman ikäväkin tuttua meininkiä, kasvoja ja maisemia. Ei vaan voi uskoa, että Suomessa on talvi ja vielä niin kylmä! Kesähän sielläkin pitäis olla... Pakko olla. :D

Mauritius hiljenee pian meidän osalta, merci et au revoir! Nyt nukkuun!

Etelän hellettä

Torstai:

Koitti aika koko päivän taksireissulle (hinnaksi tuli n. 70€....). Kierrettiin saaren eteläosia nähtävyyksiä katsellen mm. Grand Bassin eli hindujen paikallinen pyhä järvi, Rochester falls vesiputous jossa innokas opas näytti meille polun putouksen juurelle ja alhaalla rahaa pyytäessään saatuaan vastauksen ettei ole käteistä mukana, lähtikin sitten vauhdilla itsekseen takaisin ylös. No, kyllä me sieltä itekin pois löydettiin vaikka vähän meinattiin rinteessä könytä. Aurinko paistoi putouksia vasten niin rajusti ettei kuvista meinannut tulla mitään kun oli koko ajan liikaa valoa. Muutama onnistunut otos kuitenkin saatiin.





Syötiin jossain jotakin myös. Ja oli kuuma. eteläosat ovat kosteampia kuin pohjoinen jossa on vähän kuivemmat ilmat ja sen kyllä huomasi.



Nähtiin myös tulivuoren kraateri ja sieltä avautuvat huikeat näkymät sekä joku Le Vanille des Mascareigns eläinpuisto jossa päästiin jättiläiskilpikonnien kyytiin ja nähtiin kunnon viidakkomaisemaa sekä krokotiilejä, lepakoita ja vaikka mitä elukoita.





Nyt lähdetään pyöräilemään lähikylästä lounasta ja sit vielä kuvausreissu rannalle. Pistän kuvia torstailta vähän myöhemmin ja lisää juttua jos muistan.

Rantapäivä

Keskiviikko:



Tiistain taksireissusta uupuneena päätimme pysyä keskiviikon hotellilla ja nauttia siitä rannasta ja auringosta mitä meille täällä ollessa on suotu. Kulkukoiratkin tykkäsivät katsella auringonlaskua.



Oikeastaan tältä päivältä ei paljon kertomista ole. Kuntosalilla taidettiin pyörähtää, itse poljin kuntopyörää Stam1na uuden levyn mitan verran, vaimokin laitteita rääkkäsi. Lepo on ansaittua!



Taisi olla keskiviikkona myös kun varattiin lopulta delfiinikatselureissu lauantaille. Paikalliset matkantarjoajat ja krääsänmyyjät jotka saavat rannoilla pyöriä tuntuvat kyllä kovin keskenään mustamaalaavilta ja innokailta myymään turisteille tavaroitaan. Hinnalla millä hyvänsä. Otettiin kuitenkin luotettavalta vaikuttava reissu siis lauantaille, 7:30-17:00 kestää ja sisältää aamiaisen ja lounaan. 120 € yhteensä molemmilta. Katsotaan meneekö rahat hukkaan vai ei :)

Ja auringonlaskut on muuten täällä aika hienoja. Horisontissa on pelkkää merta joten viimeiset sekunnit näyttävät kutakuinkin tältä:



Kelpaa.

Dino, Port-Louis ja onnellinen olo

Tiistai:

Aamulla jo tutuksi tullut aamiais-buffet ja ilo siitä, että saatiin vihdoin yli kahdeksan tunnin yöunet. Puolilta päivin lähdettiin taksilla vierailulle ensin Pamplemoussesin kasvitieteelliseen puutarhaan ja sen jälkeen shoppailu-kierrokselle pääkaupunki Port-Louiseen.



Puutarha oli kaunis ja täynnä tuttuja tuotteita alkumuodoissaan, kuten pähkinä-, litzi- ja mangopuita, kaneli- ym. maustepuita ja erikoisempiakin löytöjä kuten puu, josta tulee Vicks kurkkupastillin ainesosasia. Ja kaikista annettiin näytteitä haisteltavaksi. :) Puutarhassa oli myös dinosauruksia! Tai no jättikilpikonnia, mutta eka ajatus oli kyllä brontosaurus kun näki miten yksi niistä kurkotti kaulaansa puolimetrisen aidan yli, että saisi iskettyä hampaansa vierailijoitten tarjoamaan ruohonkorteen. Hurjan näköisiä elikoita.



Port-Louissa käytiin yllätys yllätys: testaamassa paikallinen mäkki. :D Hyvä oli (Elias lisää: ja halpa... annokset maistui samalta kuin Tourulasta olisi pikkutunneilla noudettu ja 1 tuplajuustoateria ja 1 juustoateria maksoi yhteensä noin 4,73€!!!!)! Ainakin parempi kuin Pariisissa. Taksikuski vei meidät myös englantilaisten 1700-luvulla rakentamaan linnoitukseen, joka sijaitsi kukkullalla kaupungin laidalla. Sieltä näkikin komeasti koko kaupungin yli merelle asti. Vau. Sieltä matka jatkui Waterfront-nimiseen ostoskeskukseen kaupungin keskustaan. Kortit tuli vihdoin hankittua, tuossa ne nyt nököttää ja odottaa matkustusta Suomeen. Saa nähdä ehditäänkö ennen niitä kotia. :)



Eipä tiistailta taida enempiä kertomuksia löytyä, huomenna (ke) vietetään luultavimmin täyttä rantapäivää, ehkä vähän polkuveneillään ja käydään seilaamassa laivalla, millä näkee merenpohjan. Torstaina olisi sitten tarkoitus tehdä pidempi reissu Mauritiuksen keski- ja eteläosiin, jolloin ohjelmassa on Grand Bassin eli hindujen pyhä järvi, käynti tulivuorella ja suurilla vesiputouksilla sekä jonkilaisessa liskopuistossa, missä pitäisi olla krokotiileja, lepakkoja sun muuta kivaa. Mahdollisesti nähdään myös jokin teeplantaasi.



Paljon on varmasti jäänyt välistä kertomatta, mutta riittääpähän sitten tarinoita kotiinkin tuotaviksi. Hyvää yötä ystävät rakkaat! <3

Aikas lämpöistä ja Herra Hinta

Maanantai:

Toistaiseksi kuumin päivä. Lähdettiin kuitenkin kävelylle lähikauppoihin hankkimaan vähän hotellin ulkopuolista fiilistä ja tuliaisia. Matkaa oli alle kilometri, mutta huh, ilman vettä oltaisiin varmasti pökrätty puolimatkaan, kuumuus täällä on jotain ihan käsittämätöntä. Ja silti ne Riossa vetää sambakarnevaaleja 40 asteen helteessä! Täällä on hyvä jos jaksaa 30 asteessa nostaa jalkaa portaalta seuraavalle...



Päivällä kävelyretken jälkeen ehdittiin vielä lölliä rannalla ja tavattiin Mister Price, jolta "ostettiin" muutama koru ja Elias sai pienen, kummallisen sateenkaari-väritteisen dodo-veistoksen. Hassua on, ettei olla vieläkään maksettu koska rahaa ei sattunut juuri silloin olemaan messissä, mutta Mister Price (saattoi muuten olla myös Mister Friche, paikallisten aksentti hämää välillä) työnsi ostokset silti pussiin ja antoi meille mukaan vakuutellen, että voidaan maksaa seuraavan kerran kun nähdään. Turhan ennakkoluuloinen äijä ei ainakaan ollut. Nyt sitten ollaan kannettu Mister Pricen rahoja joka paikassa mukana, mutta eipä olla herraan ainakaan vielä uudestaan törmätty.



Illalla käytiin ekaa kertaa L'Horizon ravintolassa, joka on toinen hotellin fiineimmistä ruokapaikoista. Olo oli turhankin hemmoteltu kun ei saanut edes vettä kaataa itse pöydässä olevasta pullosta. Maisema oli kyllä upea, taivaanrannassa oli kuin varta vasten järjestettynä ukkos-show, jota rytmittivät kaukana merellä loistavat salamat. Saatiin vielä kukat korvan taakse ja Eliaksen partaan, ja näin oli päivä pulkassa.

Sokerihorrosta ja lohikäärmeitä

Sunnuntai:

Ystävänpäivää! Kaunista, aurinkoista, kuumaa. Illallis-buffeella oli parhaimmat jälkiruuat mitä ikinä ollaan syöty, ihan uskomatonta settiä! Muutenkin tässä vaiheessa voi jo sanoa et ruoka ei missään koskaan ennen ole maistunut näin hyvältä, eipä olisi etukäteen arvannut, mutta jopa maailman parasta pizzaa tehdään Mauritiuksella! Tai ainakin meidän hotellissa. :)



Illalla ruuan jälkeen käytiin rannalla ottamassa kuvia tähdistä, kauempana rannikolla näkyvistä Port-Louisin valoista ja jotain ihme taidesettiä varjoista ja mun moshauksesta. Tuli ihan kivaa matskua. ^^



Ennen nukkumaanmenoa hotellihuoneessa vieraili gekko, ja kauhu oli molemminpuoleinen. Siis Eliaksella ja gekolla, itehän otin tilanteen täysin lunkisti. Googletettiin vielä varmuuden vuoksi minkälainen lohikäärme oli kyseessä ja selvisi mm., että öisin ulkoa kuuluva jatkuva sirinä, vähän niin kuin heinäsirkkojen konsertointi, onkin itse asiassa gekkojen aikaansaamaa ääntelyä. Siideä. Gekko-vierailukin päättyi toistaiseksi onnellisesti kun otus karkasi kaapin taakse eikä ole sen koomin ilmestynyt uudestaan.

Valentine's Day

Tällaista ystävänpäivää :)

Lähikyliä ja lisää hämmennystä

Fiilis on kyllä kovin omituinen ollut nämä pari päivää Mauritiuksella. Huoneessa on viileää ja TV, heti kun astuu ovesta tai käy parvekkeella, näkymät ovat upeat ja ilma hiostavan kuuma ja kostea. Kai tähän alkaa jo tottua mutta silti... edelleen aika huh huh.

Tänään käytiin sitten vielä taksiajelulla (kuski ajelutti toiveiden mukaan 3h ajan ja koko matka kustansi n. 15€... samanlainen systeemi Suomeenkin!!) lähikylissä. Ostettiin tehtaanmyymälästä mulle uus paita ja vaimolle farkut jotka jäi vielä lyhennettäviksi ja ne lähetetään hotellille alkuviikosta. Siinä oli siis meidän ystävänpäivän lahjat toisillemme :)

Sitten pyörähdettiin vielä Grand Baien turistivetoisessa kylässä nopealla kävelyllä ja haettiin supermarketista vettä, limsoja, vähän makeisia ja suklaata sekä leipää huoneeseen mitä voi mutustella päivisin aamupalan ja illallisen välissä niin säästyy rahoja. Hotellin hinnat on ihan Suomen tasoa ellei vähän kalliimmatkin joten lounasta ei viitsi täällä syödä. Paluumatkalla pysähdyttiin vielä etsimään sitä paikallista vaniljarommia pikkupuodista ja löytyikin, saadaan kotiinviemisiksikin vähän. 50ml pullo n. 7,5€. Lähipäivinä käydään varmasti pyöräilemässä noihin kyliin tässä lähistöllä, ne on nimittäin sen verran viehättäviä ja mielenkiintoisempia kuin hotellialueen turisteille suunnatut tilat ja ohjelma. Paikalliset on paljon kiinnostavampia kuin turistit ;)

Sitten illalliselle jossa oli tänään international -teema. Ei ihan eilisen veroista ruokaa mutta sitä kyllä riitti! Ja jälkiruuaksi taas jotain ihmeellisiä juttuja. En tosiaan tiedä mitä ne oli mutta HYVIÄ!!1 Ja selvennykseksi, vaikka ei täällä ruoka olisikaan eilisen veroista niin se on silti ihan törkeän hyvää, monipuolista, tuoretta ja hienosti maustettua :) sielu lepää.

Nyt väsyttäää. Telkkarista tulee 27 Dresses. Arvatkaa kumpi kattoo? Saa nähdä näkyykö olympialaisista jääkiekkoa tai varsinkaan suomen pelejä.... millois ne alkaa? Mikä päivä nyt on? Missä me oikeesti ollaan???? :D huomenna lepo- ja suunnittelupäivä. Ens viikko sit täyteen aktiviteetteja. Pitää vaan rahat laskee että saadaan jotain viemisiäkin ostettua ;)

Maurissia!

On muuten kuuma. Eilinen (pe) meni vähän sumussa, lentokoneessa alkupuoli matkasta oli hieman ahdistava kokemus tilanpuutteen takia, mutta loppua kohti fiilis parani ja tähtitaivas ja öiset Afrikan kaupunkien valot olivat lumoava näky. Perillä saarella satoi vettä, mutta hotellille ehdittäessä oli jo aurinkoista ja kuuma ilma iski koko voimalla niskaan. Kulttuurishokki, jet lag ja ilmasto yllättivät sen verran rajusti, että pää käski mennä nukkumaan ja siihen kuluikin suurin osa ekasta päivästä. Paitsi illalla mentiin tietty syömään ruokaa, joka oli kuin toisesta maailmasta ja kesken aterian paikalle ilmestyi vielä paikallinen tanssi- ja musiikkiryhmä. Tunnelma oli aika epätodellinen. :D

Matkalla hotellille ehdittiin nähdä maisemia sekä kasvistosta, maanmuodoista että asuinalueista, ja kaikki oli niiiin erikoista! Outoja taloja, luonto kuin hobittilasta ja vuoret...voi että. Kyllä tällaisia paikkoja pitäisi kaikkien kokea. Ens kerralla kaikki kaverit messiin!?

Tänään (la) meinattiin nukkua pommiin aamupalalta ja paikallisen matka-agentin kanssa sovitusta tapaamisesta, mutta ehdittiin kuitenkin vähän ihailla upeaa buffettia ja tapaamisella saatiin kuvaa mahdollisista nähtävyyksistä ja retkistä, joille voisi osallistua. Valinnanvaraahan löytyy, mutta minne mennä! Delfiinit vai krokotiilit ja jättikilpikonnat? Kasvitieteellinen puutarha vai luonnonpuisto? Vesiputoukset vai tulivuoret? Rommitehdas vai rommimuseo? Hindujen pyhä järvi? Puhumattakaan mahdollisuudesta käydä pääkaupunki Port-Louisista tai muissa shoppailumestoissa..

Seuraavaksi mennään kuiteski kuntosalille ja uimaan. Ja sitten lähikylään ostoksille.
Illalla taas syömään ja yöllä uinnille mereen! <3

Palaamisiin, kattokaa olympialaisia!

Täällä on nyt yö. Canon SX 110is valottaa yllättävän hyvin taivasta vaikka rakeisia kuvia tuleekin. Parinsadan euron kameraksi oikein hyvä ostos tällekin reissulle. Seuraava blogimerkintä sitten taas vaimolta, viimeistään joskus huomenissa.

Tropiikki

Musta ainakin tuntuu tällä hetkellä että jään tänne asumaan.

Vaimo on vähän väsy lentämisestä ja sen aiheuttamasta unenhukasta. Paikallinen aika 13:23 ja äsken tilattiin huonepalvelusta vähän ruokaa kun ei ole vuorokauteen kunnolla syöty. Vaimo meni takas nukkuun. Ehdittiin käväistä rannassa ja rantabaarissa sekä vähän vilkaiseen hotellia. Törkeen hyvää talon vaniljarommia!

Ja oikeesti tää on paikka millaisia ei tiedetty/uskottu olevan olemassa. Huh huh.

Kone tyhjäks ja kohti huonetta

Joohos. Aamusta ehdittiin vielä tyydyttää vaimon shoppailuhalut hakemalla sille parit paidat C&A nimisestä kaupasta, vaikutti oikein toimivalta paikalta. Melkein jopa ostin itsekin vaatteita, mutta päädyin sukkiin. Onhan mulla kuitenkin yhet maiharit ja kahet sandaalit reissussa mukana joten lyhytvartisille tulee varmasti käyttöä.

Sitten tyhjennetäänkin huone ja pakataan loput kamat ja lähdetään kohti Roissy Charles de Gaullen lentokenttää. 17:10 Suomen aikaa lähtee seuraava lento kohti Mauritiusta ja perillä ollaan aamuyöstä, Suomen aikaa 4:10. Paikallinen aika on tuolloin Mauritiuksella vähän yli 6 aamulla, joten ensimmäiset 8 tuntia saarella vietämme ilman hotellihuonetta, mutta hotellialueen kaikki palvelut on kuitenkin käytettävissä jo aamusta, joten eiköhän me johkin rannalle tai vähintään altaalle siitä päädytä. Ja aamiaiselle, mikä on muuten kuulemma melkoinen superbuffet.

And weather forecast for Mauritius Port Louis; Friday morning clear +28 celsius degrees, afternoon rain showers +28 celsius degrees, night clear +28 celsius degrees, Saturday morning clear +28 celsius degrees, afternoon rain showers +28 celsius degrees...........

Kelpaa :)

8 = ääretön ja kulkumme summa

Hjuuiih, vähän päiviteltävää kun pitäis kaks viimuista vuorokautta pukea sanoiksi.

Tiistai: Eilen mentiin ääripäästä toiseen kun todellakin puolet päivästä kului miehen vatsan rauhoittelussa ja jännityksessä siitä joudutaanko viettämään koko tiistai hotellihuoneessa noppia heitellessä, mutta vihdoin viiden aikaan päätettiin rohkaistua ja lähdettiin ensimmäiselle kunnon kaupunkikierrokselle.

Lyhyeksi jaloitteluksi reissu ei todellakaan jäänyt vaan marssittiinkin lopulta neljä tuntia putkeen ja yhteensä matkaa kertyi n. 10 km, kävellen siis koko ilo. Kartoittettua tuli Place de la Concorde, Louvren ulkokuori, joku Germaani-kirkko, Saint Sulpicen katetraali, Notre Dame ja paljon muita ilmeisen hienoja rakennuksia, joiden nimiä ei tiedetty. Nähtiin myös ensimmäinen vilaus sumuverhon takana kaukaisuudessa siintävästä Eiffelistä ja toisessa suunnassa nököttävästä riemukaaresta. Näistä lisää tuonnempana.


Syömässä käytiin kävelymatkan puolivälissä Latinolaiskorttelin nurkilla, viihtyisässä pienessä ravintolassa nimeltään Le Pre aux Clercs. Ruoka oli ihanaa! Eikä todellakaan maksanut liikoja Pariisin hintatasoon nähden, lohi ja wok-vihannekset n. 14 euroa ja Eliaksen vasikanleikkeet tomaatti-basilika-kastikkeessa joiden lisukkeena mahtavaa ratatouillea 15 euroa. Tres bien! Hotellille paluu oli kuitenkin hyytävä kokemus, Seinen vieressä puhaltava viima kohmetti koko vartalon ja vasta kylpyammeen kuumassa vedessä tuli tunto takaisin jäseniin. Oli se kuitenkin kaiken vaivan arvoista ja vaikka Eliaksen vatsa taisi välillä heittää useammankin superkeikan niin päivä ei valunut täysin hukkaan ja voitiin rauhallisin mielin rastia kartalta pois kahdeksikon ensimmäinen lenkki.


Näin kului ilta ja yö ja sininen valo tuikki.

Keskiviikko: Jee, sanoi Eliaksen massu ja sai syötyä aamupalan! <3 Oli siis toinen kokonainen päivä Pariisia jäljellä ja vaikka jouduttiin tekemään kipeitä ratkaisuja ja vaarallista kirurgiaa nähtävyyksien suhteen niin päivästä muodostui lopulta edellistä toimivampi kokonaisuus ja kahdeksikon toinen lenkki punottiin kunnialla umpeen. Kävelyä kertyi jälleen mukavat 10 km, tosin aikataulultaan löysemmin, n. seitsemän tunnin vaelteluksi meni.

Ensin reippaaltiin jälleen Place de la Concorden poikki (joka sijaitsi yllättävän lähellä hotellia), ylitettiin Seine, ja jatkettiin sen vartta vihdoin kohti odotettua Näsinneulaa. Eli Eiffeliä. Tosin juuri kun saatiin tuo pariisilaisten ylpeä rautakanki kadunmitan päähän niin kiinalainen äijä kehtasi hypätä eteen ja houkutella lounaalle ravintolaansa Chez Mingiin. Kiltisti seurattiin ja olikin kannattavaa, ruoka oli todella hyvää ja edullista jälleen (22,50 eurolla pärjättiin, sisältäen molempien annokset), paitsi itse hämmennyin ja tilasin jotain mustia limaisia sieniä, jotka kyllä olivat hyviä, mutta samanmallisiksi muotoillut kanakiekurat eivät niinkään. :P Eliaksella oli kuitenkin ihanaa leivitettyä kanaa sitruunaliemessä ja paistettuja nuudeleita ja alkupalaksi tuodut kevätrullat sekä höyrystetyt pork-raviolit (arvatkaa kummat kummalle...) ja molempien jälkiruuat (Eliakselta lisämaininta että oli mansikkasorbettia sekä sorbetin omaista vaniljajäätelöä, mahtavaa.....) olivat nam nam.




Vihdoin Eiffwel. Olihan se mahtava. Aluksi tosin iski pelko kun digi-taululla luki, että torni oli suljettu! Mitä ihmettä? Jäätiin kuitenkin istuskelemaan ja seuraamaan homman kehitystä samalla kun torjuttiin joka puolelta työntyviä identtisiä mini-Eiffeleitten kaupustelijoita. Jonkin ajan päästä portit onneksi aukesivat ja päästiin kapuamaan portaita ensimmäiselle näköalatasanteelle. Niin, kävellen vaihteeksi. Tasanteella oli vaikka mitä siideä ja pyörittiin siellä hyvä aika, mutta sitten alkoi sataa lunta ja ranskalaisille se ilmeisesti oli vähän liikaa, jäätiin vaan huuli auki ihmetteleen kun paikka tyhjeni parissa minuutissa, eikä seuraavalle näköalapaikallekaan enää päästetty etenemään. Naureskellen lähdettiin mekin lopulta hissillä pois (myös portaat alas oli suljettu) ja kun päästiin maantasalle huomattiin, että torni oli uudestaan kokonaan suljettu. Ihme touhua! :D Onneksi kuitenkin ehdittiin saada paikasta tarpeeksi irti ja parien kuvaussessioiden jälkeen sanottiin vihdoin hyvästit.

Eiffelin jälkeen käytiin pienessä lettubaarissa Crepes Kingissä keräämässä voimia ja lämpöä, Elias söi hodarin, mikä ei ollut kovin hyvä, itse join reissun toistaiseksi parhaimman kahvikupposen. Siitä matka jatkui Seinen yli L'avenue des Champs-Élyséelle, joka oli vähän plää, mutta poikettiin kuitenkin ybersiidessä Virgin Megastoressa. Viimeinen etappi oli Arc de Triomphe eli riemukaari, josta kävely suuntautuikin jo subin kautta hotellille. Päivä siis kylpyammeessa sulamista vaille pulkassa. :)

Pariisi on nyt mukavasti pintaraapaistu, huomenna matka jatkuu huimasti erilaisiin maisemiin ja tunnelmiin, mutta kyllä jäi fiilis, että takaisin on vielä tultava. Helmikuisen hyisessä kylmyydessäkin kaupunki on uskomattoman romanttinen ja valloittava. Kliseisiä ilmauksia molemmat, mutta enpä nyt keksi osuvampaakaan kuvausta. Takaisin on tultava tietty myös siksi, että valitettavasti Eliaksen vatsataudin seurauksena kovasti odotettu Louvre jäi näkemättä sisältä käsin. Mona Lisan missaaminen ei todellakaan haittaa, mutta kaipa siellä jotain muuta nättiä olis ollut. x) Nääh, ens kerralla sitte!

Nyt pakkaamaan, huomenna... Vesimeloniiiii!!!

Paris, merci beaucoup! Au revoir!

Ei oo kiva nyt

Yllättävän aikaisin iski eka mahatauti itelle, eli eilisillasta asti on ollut mahakipua ja ripulia, ja voi kun onkin kivaa. Menee vähän Pariisi hukkaan ku vaimokaan ei viitsi lähteä ilman mua pyörimään. Pelattiin yatzya ja katotaan telkkaria. voe luoja miten ottaa päähän. :(((((((((((

Aamulla oltiin sentään aamupalalla, oli muuten oikein toimiva! Tai no, ite en syöny ku vähän muroja mut valintoja riitti. Oli muutamaa leipää, jotain leivoksia, paria eri muroja, makkaraa, juustoa, voita, marmeladeja, mehuja, maitoa, teetä, kahvia. Hyvin suomalaisen oloiset aamupalat oikeastaan, et kyllä kelpaa jos niitä vielä syömään pääsen. Roomassa kun käytiin 2005 oli aamupalalla 1 paahtoleipä, vakuumipakattu croissant, marmeladinappi ja teetä.

Katotaan nyt mitä tästä tulee, mut täysin hukkaan on mennyt eka kokonainen päivä.

Ai niin vielä yks juttu

Täällä hotellissa on kylpyamme :)

Katuja, tahtojen taistoa ja euron viinejä

Matka jatkui hotelliin tutustumisen jälkeen lähiseutuun tutustuen. Lähdettiin taas vaihteeksi ilman karttaa heilumaan ja eksyttiinkin aika nopeasti. Paikallinen mäkki tuli todettua laimeaksi (ei jaksanu miettiä vielä oikeita ravintoloita...) ja kierrettiin varmaan kolmen korttelin kokoista Galerie Lafayette tavarataloa. Tai joku muotimesta se kai oli, sellasta naisten hössötystä.

Koko pari-kolme tuntia kestäneen kävelyn aikana tuntui että mentiin koko ajan vasempaan eikä siltikään ollut mitään hajua missä päin oltiin! Nimittäin aivan mahtavaa olla keskenään liikkeellä eikä tarvi mennä minkään muun ryhmän messissä. Joku Academi ö musique ja hieno pilarirakennus nähtiin. Ja isoja risteyksiä.

Lopulta päätettiin jättää varsinaiset nähtävyyksien katselut huomiselle ja keskiviikolle, samoin kuin mahdolliset shoppailukierrokset mitä odotan kyllä kauhulla....... Ehjät kengät vois tosin olla ihan kova sana täällä ja aurinkolasit Mauritiuksella. Suunnattiin sit mahdollisen ruokakaupan kautta hotellia kohti (eikä siis edelleenkän mitään käsitystä missä päin oltiin saatika missäpäin hotelli oli!) ja kun jossain näkyi kadunvarsilla tuttuja sanoja niin suunnattiin sinne. Yhtäkkiä olimmekin paikallisen minimanin edessä. Mesta kulkee nimellä Monoprix ja sieltä löytyikin mukava valikoima niin ruokia kuin myös juomia! Ollille tai Sakulle pitäisi varmaan viedä 1,15 € punkkupullo tuliaisiksi. Tai itellemme 13,40€ maksava 70cl Baileys johon kuuluu metallinen sheikkeri!!!! Jotain patonkia ja punaviiniä ostettiin, vähän kolaa ja carlsberiä.

Niin ja se hotellikin sit löytyi lopulta. Aika vahingossa mut kuitenkin. Päätettiin tänään tutustua Pariisiin netissä loppuillan ja katsoa jos huomenna olis edes jotain käsitystä mitä pitäis tehdä!

Madeleine Haussmann -ihan ite!

Vau.

Lento meni sujuvasti, mitä nyt iski päänsärky kun yritti tihrustaa pikkuruisista ikkunoista pilviä ja sateenkaariympyröitä, maata/merta ei juuri näkynyt.

Pariisista ensi vaikutelmaksi tuli alkusyksyinen harmaus tai alkukeväinen sadepäivä. Eipä kuitenkaan hämännyt, junan ikkunasta eteen lipui jatkuvasti toista erikoisempia rakennuksia, niiiin söpöjä! Muutamasta junaradan vieressä nojailevasta talosta tuli ihan mieleen Bellevillen kolmosten epäonninen talorötiskö, koira vain puuttui ikkunasta ulvomasta.

Mutta se vau. Ei siis olla kovin hyvin valmistauduttu tänne Pariisiin tuloon, hotellin katuakin ryhdyttiin vasta paikan päällä hakemaan turistikartoista, jotka nekin tietty hankittiin vasta lentoasemalta. Ja eihän sitä katua edes ollut niihin merkitty! Hetken kesti öö-oloa ja meinattiin jo luovuttaa ja maksaa ittemme kipeiks menemällä taksilla, joka olis ollu jonku 50-60 euroa. :P Mut sit iski seikkailu/taisteluhenki ja marssittiin lentokentän viereiselle juna-asemalle ja saatiin kuin ihmeen kaupalla selvitettyä junareitti lähellä päämääränä olevaa katua. Kahdella junalla tultiin, löydettiin toiselta asemalta jostain kartasta vihdoin hotellin katukin ja eikun kävellen loppumatka. Asemilla kerran vain seisottiin väärässä jonossa ja toisen kerran laskeuduttiin väärälle puolelle raidetta, mutta oli sen arvoista, että päästiin 16 eurolla perille, ilman eksymistä, kaupungissa ja maassa, jossa ei olla ikinä käyty! Kyllä kasvoi itsetunto. :)

Ai niin ja oli kiva ettei nähty vielä yhtään murhaa...

Kentällä

Bonsuur!

Jee päästiin turvatarkastuksesta läpi! :D Nukuttaa. Puolen tunnin päästä portille 26 ja ylöspäin. Pariisissa on kai tänään pilvisempää, joten ajateltiin mennä ensin Louvreen ynnä muihin sisätilamestoihin kun taas huomisesta torstaihin pitäisi olla aurinkoisempaa ja hyvä sauma kiivetä esim. Eiffeliin. MIKSI EI OLLA VALMISTAUDUTTU TARPEEKSI? Siis että mitä ihmettä siellä Pariisissa kannattais nähdä? Voi voi voi...ehkä mennäänkin vaan croissantille. :P

Lähtö

Väsymys on kovempi kuin odotimme. Ensimmäinen kellonsoitto ei herättänytkään, mutta aikataulussa ollaan edelleen. Helsingissä on satanut lunta koko yön, toivottavasti lähdön hetkellä on pilvistä. Nimittäin kun niiden yläpuolelle nousee hämärästä ja lumen seasta, on tunnelma unenomainen.

Tätä on todella vaikea ymmärtää, 35 minuutin päästä lähtee lentokenttätaksi kaverimme kämpän edestä, jossa olemme yön viettäneet. Kaksi vuotta on puhuttu että lähdetään ja nyt se vihdoin toteutuu; lennot ja hotellit on maksettu jo! Enää ei voi perääntyä :)

On sellainen kutina että tästä tulee hyvä reissu. Toivottavasti saamme päivitettyä tätä matkapäiväkirjaa mahdollisimman usein. Eli kunhan Pariisin ihailulta ja Mauritiuksen auringon alta maltamme... ;)

Hihiii!!